Havukranssiaskartelua

Viikonloppuna ahkeroimme keskimmäisen lapsen luokkaretkirahaston kartuttamista varten. Koska alkuviikko on ollut taas kiireistä, vasta nyt ehdin laittaa näitä kuvia tännekin. Kokoonnuimme siis lauantaina yhden luokkakaverin kotiin tekemään havukransseja myyntiin. Jo viikkoa aikaisemmin osa porukkaa oli ollut samassa hommassa ja nyt oli toinen kerta. Kovin montaa meitä ei ollut, mutta näyttäviä kransseja saimme aikaiseksi.

Kranssien pohjana oli yhden luokkakaverin kotoa haettua villiviiniä, joka sidottiin rautalangalla kehikoksi. Päälle sidottiin jalokuusta nipuissa. Kuusi oli peräisin toisen luokkakaverin naapurista, joka oli tyytyväinen, kun pääsi eroon helposti kaikista havuista, kun kaatoi jalokuusensa. Lopuksi kranssit koristeltiin erilaisilla jouluisilla koristeilla, joita oli tuotu useamman luokkakaverin kotoa.

Osa kransseista oli kokonaan havujen peitossa, toisissa havuja oli vain osassa kranssia. Lapset kävivät myymässä näitä naapureissa ja loput on tarkoitus myydä kukin omalla tahollaan.

Päivä oli mukava. Näitä oli rentouttavaa tehdä ja samalla tuli tehtyä jotakin yhteisen leirikassan hyväksi. Kädet olivat päivän urakan jälkeen tosin pihkasta mustat, mutta ne lähtivät hyvin puhtaaksi oivariinilla!

Piristystä harmauteen

Tallinnan reissulla sain valmiiksi villasukat, jotka ovat kuin piristysruiske tähän harmaaseen marraskuuhun. Tyttären toiveena oli perussukat melko pitkällä varrella. Lanka oli edellisellä Tallinnan reissulla ostettua Aloe Vera sukkalankaa. Ei saanut kuulemma kiristää, joten tein 60 silmukalla ja 3,5 bambupuikoilla. Nämä olivat sopivan rentouttavaa televisiokutomista, kun ei tarvinnut ajatella sen kummemmin kuvioita tai muita, vaan antaa puikkojen suihkia. Sukat ovat olleet jo ahkerasti jalassa.

Viikonlopun juttuja

Jo toisen kerran tänä syksynä pääsin käymään Tallinnassa. Tällä kertaa ihanien työkavereiden kanssa. Lähdimme matkaan perjantaina ja lauantai-iltana olimme väsyneinä, mutta mukavan matkan tehneinä kotona. Perjantaina kävimme syömässä ravintola Ribessä. Minun ruokani oli hyvää, osa seurueesta ei ollut yhtä tyytyväinen. Palvelu oli myös välillä hieman hidasta, mutta ravintolan miljöö oli ihana. Itse söin kampasimpukoita alkupalaksi ja sianvatsaa pääruuaksi. Pääruoka oli hyvää ja lisäkerisotto onnistunut. Valitettavasti pääruuasta jäi kuva ottamatta, mutta alkuruoka ja jälkiruoka, kinuskikakku suolakaramellijäätelöllä, tulivat ikuistettua kuviin.

 Lauantaina Tallinnassa paistoi aurinko ja lämpöä oli lähemmäs kymmenen astetta. Hotelliaamiaisen jälkeen kävelimme muutaman työkaverin kanssa viidentoista minuutin aamulenkin ja kävimme Karnaluksissa. Tällä kertaa mukaan lähti vetoketjuja, nappeja, lankaa ja hiuslenkkejä.

Loppuporukka oli vähitellen saanut aamupalan syötyä, kun palasimme hotellille ja suunnistimme kaupungille. Itse kiertelin pienessä porukassa vanhassa kaupungissa. Kävimme mm. ihanassa pellavatuotteita myyvässä kaupassa Kuks&Küttner. Ehdottomasti vierailemisen arvoinen kauppa ja pellavatuotteet huomattavasti halvempia kuin Suomessa. Paikan verkkokauppa löytyy täältä. Kävimme myös ihailemassa maisemia näköalapaikalla

Lounaan söimme jossakin vanhan kaupungin kahvilassa, joka oli Vene tn kadun varrella. Valitettavasti kahvilan nimeä en muista, mutta mereneläväkeitto oli hyvää. Muu seurue söi tomaattikeiton, joka oli kuulemma myös hyvää.

Sunnuntaina kävimmekin brunssilla ystävien luona ja siitä oli hyvä jatkaa iltapäiväksi Kädentaidot- messuille Tampereen messukeskukseen. Tyttären kanssa teimme joitakin joululahjaostoksia ja muutamia käsityöjuttujakin löytyi.

 Koruja tyttärille ja avaimenperäksi pieni pilleripurkki.

 Pöllökorun sisältä paljastui kello.

 Globehopen panta tyttärelle lämmittämään päätä silloin, kun paksut hiukset on koottu päälaelle ja pipo ei mahdu päähän.

 Novitan Joululehti, tupsukehikko, kukkarokehys ja rautalankaa.

Joulukankaita ja vanulevyä. Mitähän jouluista mahtaa syntyä kankaista? Novitan lehdestäkin voisi joitakin ohjeita kokeilla.

11 asiaa

Sain jo jonkin aikaa sitten haasteen Sohvaneulomon Anniinalta. Haasteeseen tarttuminen on kestänyt, mutta tässä se nyt tulee.

Ohjeet olivat tällaiset:

1. Jokaisen haastetun tulee kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Jokaisen haastetun tulee vastata 11 kysymykseen, jotka haastajasi on valinnut.

3. Jokaisen haastetun pitää keksiä 11 uutta kysymystä uusille haastetuille.

4. Haastajan tulee valita 11 blogia, joissa on alle 200 lukijaa.

5. Sinun tulee kertoa, kuka sinut on haastanut ja kenet sinä haastat.

6. Ei takaisin haastamista.

 

Ensin siis  11 asiaa minusta:

 

 

1. Täytän ensi vuoden puolella 40 eli olen syntynyt ihanaisella 70-luvulla perheeni esikoisena.

2. Perhe on minulle tärkeä. Oman puolison ja kolmen lapsen lisäksi lähisuku on tärkeä ja heihin pidetään melko tiiviisti yhteyttä.

3. Olen koti-ihminen. Viihdyn hyvin kotona sohvalla villasukat jalassa kutoen ja televisiota katsellen tai lukien. Valitettavasti elämä on usein sen verran kiireistä, että tähän jää liian vähän aikaa. Onneksi olen tällä hetkellä vuorotteluvapaalla, joten sillekin jää nyt aikaa.

4. Vaikka viihdyn kotona, tykkään paljon myös matkustella ja tutustua uusiin paikkoihin. Matkustelemme perheen kanssa sekä kotimaassa että ulkomailla. Kotimaassa matkaamme usein teltan kanssa.

5. Musiikki on lähellä sydäntäni. Olen aina soittanut ja laulanut paljon. Nykyään laulan kuorossa ja toisinaan kuorokeikoilla tartun myös huiluun. Pianoa tulee nykyään soitettua lähinnä säestyksen merkeissä tai opetusvälineenä. Soittaminen ja laulaminen ovat olleet aina osa tapaani ilmaista itseäni.

6. Olin lapsena sitä mieltä, että talvi on paras vuodenaika. Nykyään taidan kyllä kallistua enemmän kesän puoleen.

7. Pidän mökkeilystä. Mökillä on usein aikaa olla yhdessä ja nauttia hetkestä ja rauhoittua enemmän.

8. Jos minusta ei olisi tullut opettajaa, olisin varmaankin kanttori.

9. Sain ensimmäiset harmaat hiukseni kymmenisen vuotta sitten. Nyt niitä alkaa olla jo aika paljon.

10. Olen aina ollut huono luopumaan asioista. Olen vähitellen opetellut laittamaan pois vanhoja tavaroita, joita ei enää käytetä.

11. Pidän järjestyksestä, mutta valitettavasti tavarat eivät kotonani oikein pysy järjestyksessä.

 

Sitten Anniinan kysymyksiin: 

 

1. Mikä on lähinnä sydäntäsi:
neulominen / virkkaaminen / puutarhatyöt / lukeminen / joku muu, mikä?  

Pidän sekä käsitöistä että lukemisesta, mutta näistä varmaan läheisimmät ovat neulominen ja lukeminen.

2. Kuinka kauan olet kirjoittanut blogiasi?
Mikä sai sinut aloittamaan ja mikä bloggaamisessa on mukavinta?

Aloitin vasta tänä syksynä, joten olen vielä bloggaamisen alkutaipaleella. Blogin pitäminen lähti halusta jakaa käsitöitä muiden kanssa ja mukavinta on juuri omien töiden jakaminen ja mahdollisten uusien oivallusten kerominen eteenpäin.

3. Mistä muusta kuin blogisi nykyisestä sisällöstä voisit kuvitella kirjoittavasi?

Voisin kirjoittaa arkipäivän tapahtumista koululuokassa. Olen harkinnut luokkablogia salasanan suojassa.

4. Miksi kirjoitat tai et kirjoita bogiasi omalla nimelläsi ja omilla kasvoillasi?

Voisin kuvitella bloggaavani myös omilla kasvoillani, mutta ainakin näin  aluksi tuntui luontevammalta kirjoittaa omalla (hyvin yleisellä) nimellä, mutta ei selkeällä kuvalla.

5. Miten opit aikoinaan neulomaan ja virkkaamaan?Vai etkö osaa vieläkään?

Äiti opetti alle kouluikäisenä virkkaamaan ja vähän myöhemmin myös neulomaan.

6. Mitkä viisi asiaa ottaisit mukaasi autiolle saarelle?Siis asiaa tai esinettä, ei ihmisiä.

 - linkkuveitsi

- kattila

- tulitikut

- tyhjä muistikirja

- kynä

7. Mitä kirjaa/kirjoja suosittelisit ventovieraalle ihmiselle?Miksi?

Cecilia Samartinin kirjat, uusin on itsellänikin vielä lukematta. Ne kertovat ihmistarinaa hyvin todentuntuisesti ja koskettavasti.

8. Mikä saa sinut iloiseksi?

Oma perhe

Oma aika ja rauha

9. Mitä katsot televisiosta?

 Downton Abbey, uutiset, Tanssii tähtien kanssa, Dancing on ice, Selviytyjät, Vain elämää

10. Mitä löytyy aina käsilaukustasi?

 Nenäliinoja, kynä, rahapussi, särkylääke, yleensä myös sateenvarjo ja kasa kuitteja

11. Mihin olet tyytyväinen itsessäsi?

Olen saavuttanut elämässäni paljon, kun vain olen jaksanut ajatella, että pärjään ja osaan. Kun päätän ryhtyä johonkin asiaan, hoidan sen loppuun asti ja huolellisesti.

 

Vielä ne 11 kysymystäni:

 

1. Mikä saa sinut tuntemaan itsesi onnelliseksi?

2. Mikä on lempivuodenaikasi? Miksi?

3. Oletko aamu- vai iltaihminen vai jotakin siltä väliltä?

4. Syötkö elääksesi vai oletko nautiskelija ruuan suhteen?

5. Mitä teet mieluiten käsilläsi?

6.Kenen kanssa puhuit viimeksi?

7. Jos vaatteeseen tulee reikä, heitätkö sen pois vai paikkaatko?

8. Missä olet matkustanut viimeksi? Suositteletko paikkaa?

9. Mikä on viimeisen kuukauden suurin saavutuksesi?

10. Onko sinulla joku tavoite tai unelma, johon pyrit tällä hetkellä?

11. Kenet haluaisit tavata juuri nyt?

Kenet haluan haastaa? On vaikea nimetä 11 blogia, jotka haluaisin haastaa. Niinpä haluankin heittää ilmaan yleisen haasteen. Jos koet haluavasi vastata kysymyksiini, lukisin mielelläni vastauksesi! Laita viesti, jos olet ottanut haasteen vastaan.

Floristin opissa

Vietin eilisen illan 10 muun kanssa ystävän luona floristin opissa. Ilta kului nopeasti ja mukavasti ja tuloksiakin saatiin aikaan. Lopputuloksiin voi olla tyytyväinen ja paljon opittiin.

Illan ensimmäinen työ oli pieni kukka-asetelma. Opettelimme, minkälaisia ryhmiä kukista ja lehdistä kannattaa tehdä ja mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota. Tämä olikin illan työläin työ, mutta monta asiaa opin. Uskaltaisikohan näillä opeilla tehdä itse rippijuhliin kukka-asetelmat?

Glögin ja sämpylöiden jälkeen oli vuorossa sammalkuusten tekoa. Tämä olikin yllättäen illan nopein työ. Tosin osalle sammaleen joukosta löytyneet hämähäkit tuottivat hieman ikäviä yllätyksiä. Opimme myös, että sammaleen kerääminen metsästä on luvanvaraista, joten ihan mistä tahansa ja koska tahansa ei sammalta voi lähteä hakemaan.

Viimeiseksi teimme vielä callunasydämiä, joiden pohjana oli taivutettu rautalanka ja siihen sidottiin callunasta leikattuja kukkia. Sydämistä tuli kivoja. Näitä voisi tehdä vaikka tuliaisiksi tai vaikka joululahjoiksi.

 Ilta oli onnistunut. Väsyneinä, mutta tyytyväisinä palasimme iltapimeässä kotiin. Ihanaa terapiaa synkkään syksyyn. Kiitokset floristille ja emännälle. Meitä ohjasi floristi Marja, jolla on yritys nimeltä Kukkien. Kukkien kotisivut löytyvät täältä.

 Tässä vielä kaikki omat työni.

Pieniä ompeluksia

Tänään olin työväenopiston pienompelukurssilla ja muutama työ valmistuikin. Mukavia tuollaiset pienet ompelutyöt, kun ehtii saada muutaman tunnin aikana valmiiksikin. Lisäksi tavoitteena on käyttää vanhoja kangaspaloja, jotta saisin kangaskaappiani tyhjemmäksi. Mahdollisimman vähillä uusilla hankinnoilla yritän siis pärjätä.

Tämän meikkipussukan ompelin esikoiselle, joka muutama vuosi sitten on värjännyt mummin kanssa tuon päällikankaan luonnonväreillä ja kasveilla. Kangas on odottanut käyttätarkoitusta ja nyt siitä tuli tällainen. Pussin sisus on ruskeaa kangasta, joka on jäänyt yli aikanaan pianotuolin päällystämisestä. 30 cm vetoketjukin löytyi ompelutarvikkeistani valmiina. Vetoketjun koko määrittelee pussin koon, joten samalla tyylillähän voi tehdä erikokoisia pussukoita. Alimmassa kuvassa pussi nurinpäin käännettynä.

 Toinen tänään valmistunut oli käsityökassi, jossa voi kuljettaa vaikka neuletyötä ja jossa kerä pysyy siististi tallessa neuloessa, kun pitää kassia käsivarrella. Täytyy tänään heti testata, kun odottaessa taas neulon musiikkiopistolla illalla. Kassiin taitaa tänään sujahtaa Tallinnasta ostettu sukkalankakerä, josta esikoinen  tilasi itselleen perussukat.

 

 Tämäkin kangas on ostettu tuolin päällystämiseen. Sillä on päällystetty mummulasta tuotu vanha tuoli, joka on tätä nykyä nuorimmaisen kampauspöydän tuolina. Tuoli oli aikaisemmin musta ja siinä oli punainen päällinen. Tuoli sai hieman hempeämmän ilmeen muutama vuosi sitten maalauksella ja päällystämisellä.

Viime viikolla tein myös vanhoista farkun lahkeista ja pitsipalasta servettirenkaita. Ne tosin odottavat vielä sopivia nappeja, joilla ne ommellaan yhteen. Nappeja ei valmiina löytynyt, joten ne täytyisi käydä ostamassa.

 

Ohjeessa sanottiin, että voisi käyttää vaikka vanhoja lakanapitsejä. Äitini lupasi tuoda mummulan vanhoista lakanoista pitsejä tällä viikolla, joten täytyy kokeilla niilläkin.